tiistai 20. syyskuuta 2011

Veri roiskuu

Alkupala syödään lautaselta, loput laminaatilta.

Mindy on ilmeisesti hankalimmasta päästä potilaita meidän vakipaikassa. Nesteytyksestä ei meinannut tulla mitään kahden lääkärin voimin silloin kun Mindy oli vielä pikkuinen. Tänään vuorossa oli splatter-meininkiä. Mindy väisteli tehokkaasti hoitajaa ennen kuin tämä oli edes laittamassa piikkiä tassuun. Näyte piti ottaa aika poikkeuksellisella tavalla ja veri pääsi roiskumaan ympäriinsä.

Varsinkin verinäytettä otettaessa tuli kurja olo, kun se todennäköisesti oli turhaa. Tulokset saadaan vasta huomenna, koska asia ei ole akuutti. Mutta on hyvin todennäköistä, ettei verestä ilmene mitään poikkeavaa. Vilkkuluomet ovat parempaan päin menossa, vointi on käytöksen perusteella erinomainen. Miksi meidän piti ylipäätään mennä kiusaamaan Mindyä lääkärille asti? Koska kissoista ei koskaan tiedä ja on kuitenkin hyvä varmistaa, jos on epäilyksiä. Jos esimerkiksi vilkkuluomet eivät katoaisi näkyvistä, katuisin jos oltaisiin jätetty verikokeet ottamatta. Nyt vielä toivotaan, ettei tarvitse lähteä etsimään allergioita eliminaatiodieetillä.

Lohdutukseksi rankasta kokemusta Mindy sai sydäntä ja taas veri roiskui.

-S

6 kommenttia:

  1. Tuohon edelliseen kirjoitukseen kommentoisin sen verran, että lisääntynyt kakka voi tosiaan johtua paljosta märkäruuan syönnistä. Märkäruoka on (kuulemma) hyvin kuituista. Silloin kun Figo oli ihan pikkupoika, ekoja päiviä meillä, se sai tosi paljon märkäruokaa ja sen vatsa meni ihan kamalan pahaan kuntoon. Parani kuitenkin päivässä ihan ruokavaliota muuttamalla (luojalle kiitos kunnollisesta ja tunnollisesta kasvattajasta, jolle sillä kertaa itku kurkussa soitin perjantai-iltana kymmeneltä ja joka hetken mietittyään keksi tämän syy-yhteyden).

    Mukava että Betty pääsi omaan kotiinsa! Toivottavasti Mindyn vilkkuluometkin siitä asettuvat! Eläinlääkärillä käynnit on kurjia, etenkin turhat eläinlääkärillä käynnit. Vaikka sitä tietysti toivookin, että käynti on "turha" eikä kaverissa ole mitään vikaa...

    VastaaPoista
  2. Niin no, se määrä minkä Mindy syö märkäruokaa ei ole vieläkään lähelläkään normaalia annosta. Se siis syö vain maksimissaan pari ruokalusikallista sitä märkäruokaa per ateria ja kahdesti päivässä sitä on yleensä tarjolla. Hyvin, hyvin usein käy niin, ettei Mindy syö senkään vertaa. Eikä Mindyn ruokavalioon kuulu markettiruokia kuin satunnaisina kokeiluina, joten ei pitäisi tulla ulos paljoa ylimääräistä täytemössöä. Siksi siis on varsin erikoista, että suolen toiminta muuttui tosta noin vain.

    VastaaPoista
  3. Eläinlääkärikäyntiin voisin todeta vain että, parempi katsoa kuin katua. Hyvä se on saada asioihin selvyys, vaikkei niistä käynneistä nauti sen enempää Mindy kuin henkilökuntakaan.

    VastaaPoista
  4. Vau miten sydämestä tehdään tuossa selvää - tuota ei meillä näe, harmi.
    Jokohan verikoetulokset on saatu?

    VastaaPoista
  5. Ihan oikea ratkaisu varmaan viedä lekuriin, kun Aamos oli viimeäksi kipeä, se käyttäytyi aivan kuin terveenäkin, tajusin sairastumisen vasta verestä virtsassa. Kissat on nin pirullisia että näyttävät sairastumisen minimaalisilla merkeillä, joten hyvä se on olla tarkkana. Toivottavasti tuloksissa ei ole häikkää.

    Kakkakommenttiin vielä se että hyvälaatuinen märkäruoka on kuin lihaa, joten ei se kakan määrää lisää, raksut sitten ovatkin toinen juttu.

    VastaaPoista
  6. Naukulan Mamma: Useimmiten varmasti kannattaa seurata vaistojaan - hienovaraisia olentoja nuo kissat. Lääkärikirjojen ja -keskustelujen lukeminen saa myös luulosairaaksi. Naureskeltiin lääkäriltä palatessa, että kohta ne epäilee meillä jo Münchausenin syndroomaa, tai siis tässä tapauksessa sitä välillistä versiota.

    Minni: Kuten näkyy, aika pitkään sai odottaa tuloksia. Minni ei taida suostua syömään mitään sitkeää järsittävää? Saa olla sitten erityisen tarkka hammashuollon kanssa.

    Saara: Kissat on kyllä äärimmäisen vaikeasti diagnosoitavia. Ja mitä Mindyn vessalöydöksiin tulee, normaalimäärään näyttäisi olevan palaamassa.

    VastaaPoista