Rajoitteita

Kun emme yritä saada blogistanian tapahtumia kiinni, luemme kasautuneita Hesareita. Lukemista saattaa hilppasen hidastaa, jos on jumissa samalla aukeamalla - ja vielä niin, ettei voi edes siirtyä tekemään muuta. Siinähän  sitten roikut tukka kissan mahan ja tassujen alla.

Sitten tuli tuommoinen käsihommeli, joka on myös vähän hankala etenkin, kun polvikin on niin hajalla, ettei lattialla könytä lelujen perässä entiseen malliin. (Älkää ihmiset laittako niitä jättikiviä pyörätielle, pliis.) Ainakin Mindy säästyy taas hammashoitoyrityksiltä.

-S

Hammaskiveä kevyempi

Tiistaina oli taas tämmöinen mutrunaama, kun tehtiin keväällä suunniteltu hammashoitoreissu. Toukokuun tarkastuksessa epäiltiin, että pitäisi hammaskiven lisäksi poistaa hammas. Kaikki poskihampaat kuvattiin ja havaittiin vain lievää luukatoa (parodontiitti) kaikissa alaposkihampaissa. Kissakas-sivustolla voi kurkata, miltä toimenpide näyttää. Ohjeina oli päivittäinen hampaidenharjaus. Päivittäinen! Onhan se ollut tiedossa, että sitä pitäisi tehdä useammin, mutta onpa kovat vaatimukset. Hammastahna on todennäköisesti ehtinyt vanhentuakin tässä olemattomassa käytössä

Neljä röntgenkuvaa ja vähäisen hammaskiven poisto nukutuksessa kustansi n. 280 euroa (klinikkamaksun osuus 23 euroa). Tuskin saa vakuutuksesta mitään takaisin, mutta sentään annettiin tarkka erittely, jos nyt kuitenkin yrittäisi.

Kotona otettiin muutamia harha-askeleita. Pakko oli pysyä pystyssä vaikka väkisin. Jostain syystä Mindy oli hurjan säikky vielä seuraavana iltanakin. Mindy saattoi ihan selittämättömistä syistä yhtäkkiä syöksyä maha maata viistäen sängyn alle. Mindy on kyllä muutenkin joskus ihmeen säikähtelevä ja pompata leivänpaahtimessa valmistuvien leipien kanssa kilpaa tai säpsähtää lehden sivun kääntämistä. Nyt säikkyys kasvoi omiin sfääreihinsä.

Olisikohan ollut tunti kotiutumisesta, kun Mindy alkoi vaahdota. Sitä ei aina meinannut saada pyyhittyä pois, kun kissa kipitti vaahtoinen kuolavana valuen piiloon taas sängyn alle. Puolisen tuntia sitä kesti. Suun normalisoituessa ja tasapainon parannuttua uskalsin antaa seitiä, joka maistui. Hidasta syöminen oli, kun piti välillä pysähtyä tuijottelemaan ennen kuin taas jatkui. Tai sitten seitipala oli kuljetettava ensin parvekkeelle ja sieltä takaisin ruokakupin viereiselle matolle.

Nyt Mindy on taas oma hassu itsensä, joka odottaa rapsutuksia peppu pystyssä ja tulee kiehnäämään ja kieppumaan jalkoihin, kun pitäisi mennä suihkuun. Aamulla Mindy tulee hienovaraisesti vihjaamaan, että saattaisi olla aika nousta, mutta jää itsekin nukkumaan, ellei mitään tapahdu - kunhan ehtii joka tapauksessa saada tassunsa maahan ennen ihmisvarpaita, kun nousemisen aika on.

-S